Onko sinulla jaloissa kipua? Tuleeko oireita kävellessä, juostessa tai harrastaessa? Tiesitkö, että jalkaterän ongelmat voivat oireilla kehossa myös ylöspäin eli polvikipuna tai jopa lonkassa tai selässä asti.
Tässä blogi-tekstissä:
- Milloin tukipohjalliset ovat vaihtoehto?
- Tukipohjallisista kirjallisuudesta
- Sidas-tukipohjallisten valmistus KiHy:llä
- Yhteenvetoa
Milloin tukipohjalliset ovat vaihtoehto?
Tukipohjalliset voivat auttaa jalan ja jalkaterän kivuissa. Jalkaterän tulee joustaa ja ottaa iskua vastaan liikkuessa, mutta myös olla jäykistyvä rakenne jalalta varpaan kautta rullatessa ja jalan irrotessa alustasta, jotta saamme voiman alustaan ja eteneväksi liikkeeksi. Mikäli jalkaterä on hyvin liikkuva, voi kuormitus kohdistua jalan eri rakenteisiin ja aiheuttaa jatkuessaan erilaisia oireita ja kipuja. Tukipohjalliset voivat tukea jalkaterää liikkuessa optimaalisempaan asentoon ja siten vähentää jalan kipualueen kuormittumista.
Ikääntyessä tai reumaa sairastaessa jalkaterä voi jäykistyä, mistä voi myös seurata ongelmia. Reumaatikoilla jalan nivelet jäykistyvät sairauden vuoksi, jolloin tukipohjallisista on hyötyä jakamaan jalan kuormitusta ja pehmentämään iskutusta. Ikääntyessä ja reumassa voi esiintyä kantapään alaisen rasvapatjan ohenemista, jolloin tukipohjallisista voi olla hyötyä. (Choo ym.2020.) Muista kansantaudeista diabeetikoiden tulee huolehtia jaloista hyvin sekä niiden ihosta. Tarvittaessa käytetään erikoisjalkineita ja jalan tuentaa. Diabeetikon jaloissa voi olla tuntopuutoksia ja verenkierron heikentymistä, jotka yhdessä ulkoisen vammat ja infektion myötä voivat johtaa ongelmiin. Suomessa nilkan yläpuolisista amputaatioista puolet tehdään diabetestä sairastaville. (Diabeetikon jalkaongelmat.)
Tukipohjallisia suositellaan erilaisissa jalan kivuissa, ja niitä voidaan käyttää apuvälineenä eli ne eivät sulje pois jalan harjoittelua. Tukipohjalliset voivat auttaa lievittämään kipua, jolloin pystyy taas liikkumaan. Osalla tukipohjallisista voi harjoittelun myötä päästä vähitellen eroon. Tukipohjallisten käyttö ei ole siis mustavalkoista - harjoittelulla voi myös ensin kokeilla päästä kivuista, mutta tukipohjalliset voivat olla myös harjoittelun rinnalla. Tai tukipohjalliset voivat olla pidempiaikainen apu, mikäli jalan rakenteet ovat löystyneet eikä harjoittelulla saada riittävää tulosta.
Tukipohjallisista kirjallisuudesta
Yliliikkuvuus voi olla synnynnäistä tai tulla jalan vammojen seurauksena. Nilkan krooninen instabileetti voi tulla toistuvien nilkkanyrjähdysten jälkeen, jolloin nilkan nivel voi olla tutkittaessa “löysempi” ja tuntua epävakaalta. Nilkan lisääntyneesen liikkeeeseen voi liittyä liikerajoituksia tai nilkan virheellistä linjausta, mihin voi kiinnittää huomiota mobilisoinnein sekä yksilöllisin tukipohjallisin. (Haapasalo & Hyvärinen 2021a.) Samoin esim. keskijalkaterän vammoissa talo-naviculare tai naviculo-cuneiformenivel voi jäädä hypemobiiliksi, jolloin tukipohjallisilla voidaan tukea jalkaterän pettämistä pronaatiosuuntaan (Haapasalo & Hyvärinen 2021b).
Varpaiden tyviniveliin voi tulla kipua tai vamma, isonvarpaan vaivasenluun tai jäykkyyden seurauksena tai lyhyen 1.jalkapöydän luun vuoksi, jolloin jalan biomekaniikka eli käyttö voi muuttua ja paino siirtyä kävellessä varvas irti vaiheessa pois isolta varpaalta. Yksilöllisillä tukipohjallisilla, pehmennyksillä tai jäykkäpohjaisella kengällä voidaan siten vähentää varpaiden koukistumista (dorsifleksio) ja vähentää tyvinivelten kuormitusta. (Haapasalo & Hyvärinen 2021b.) Varpaiden tyvinivelten kivussa ensilinjan hoito on konsevatiivinen eli harjoittelua ja yksilöllisiä tukipohjallisia suositellaan (Besse 2017).
Jalkaterän kivuista kärsivillä iäkkäillä tutkittiin jalkapöydän luiden alle lisättävää tukea. Lisätuki oli paras jalkapöydän luiden alle laitettuna 5 mm lähemmäs nilkkaa (eli aivan luiden distaalipäähän eli varpaiden puolen päähän), jolloin metatarsaaliluiden distaalipäiden paine väheni, mutta ei lisännyt painetta myöskään tuen kohdalla. Tutkimuksessa tutkittiin kahta erilaista tukea, joista pehmeämpi oli parempi (Emsold metatarsal dome). (Landorf ym. 2020.)
Mortonin neuroomaksi kutsutaan jalkapöydän luiden välisten hermojen puristumista, joka aiheuttaa päkiän kiputilaa. Useimmiten kyse on ulkoisen puristuksen aiheuttamasta kivusta. Yksilöllisillä pohjallisilla voidaan nostaa jalan poikittaiskaarta ja tukea jalkaterää, mutta myös harjoittelu on osa hoitoa. (Haapasalo & Hyvärinen 2021b.)
Kantapään ja jalan takaosan kivuissa pohjallisia voidaan käyttää tukemaan jalkaa ja vähentämään kipua. Plantaarifaskiitissa eli jalkapohjan alaisen kalvon kiputilassa voidaan käyttää kantapään alla nostoa ja pehmikettä tukemaan kantapäätä sekä vähentämään kantapäähän tulevaa painetta, tukemaan jalan pitkittäisholvia ja kantapään kiilausta vähentämään kalvon venytystä. Choo ym. 2020 siteeraa muutamia tutkimuksia, joissa jalan tuennat ja kantapään nosto ovat helpottaneet kipua plantaarifaskiitissa ainakin lyhyellä aikavälillä 84% ja toisessa tutkimuksessa kipu väheni merkitsevästi jopa 66%. (Choo ym. 2020).
Kantapään alaisen rasvapatjan ohenemista voi esiintyä ikääntyessä ja esim.reumassa. Tarsaalitunnelisyndroomassa terävää kipua voi tulla nilkan sisäsivulle ja varpaisiin asti. Molemmissa yhtenä hoitokeinona fysioterapian lisäksi on tukipohjalliset, mutta näissä pohjallisten vaikuttavuudesta tarvittaisiin lisää tutkimuksia. (Choo ym.2020).
Mediaalisesta polvikulumasta kärsivillä tutkittiin tukipohjallisten vaikutusta. Parhaiten biomekaanisesti, toiminnallisesti ja kipuun auttoivat yksilöllisesti tehdyt täyspitkät pohjalliset, joissa oli iskunvaimennusta ja jalan holveille tukea sekä 5 asteen korotusta. Vaikka pohjalliset suoristivat polven asentoa, ei tutkimus kuitenkaan pysty ottamaan selvästi kantaa polven kipuun tai toimintaan liittyen. Pohjalliset siis voivat auttaa polven kivussa ja toiminnassa tai sitten eivät. (Zafar ym.2020.) Käypä hoito -suositukset ovat myös päätyneet samaan johtopäätökseen eli tukipohjalliset polven sisä- tai ulkosivun nivelrikossa antavat osittain hyviä tuloksia kipuun ja toimintakykyyn, mutta tutkimusnäyttö on vielä ristiriitaista (Ulaska 2012a, Ulaska 2012b).
Sidas-tukipohjallisten valmistus KiHy:llä
KiHy:llä tukipohjalliset tehdään aina yksilöllisesti asiakkaan jaloista otettujen muottien mukaan. Tukipohjallisia voidaan valmistaa erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten kävelykenkiin, lenkkareihin, nappiksiin, golf-kenkiin, laskettelumonoihin, luistimiin jne.
Ennen tukipohjallisten suunnittelua fysioterapeutti tekee askelanalyysin eli analysoi kävelyä ja/tai juoksua kävelymatolla, tutkitaan jalkaterää erilaisissa kuormituksissa kahdella ja yhdellä jalalla sekä tutkitaan jalan liikkuvuutta ja lihasten toimintaa. Tästä saadaan tietoa jalkaterästä ja mahdolliset harjoittelukohteet jalalle sekä tietoa pohjallisten suunnitteluun.
Seuraavaksi tukipohjallisia varten jaloista otetaan muotit. Tämä voidaan tehdä samalla käynnillä kuin jalkojen tutkiminen tai eri käynnillä, jos on ensin kokeiltu jalan harjoittelua, eikä siitä ole ollut apua. Jaloista otetut muotit skannataan tietokoneelle, jolla myös suunnitellaan tukipohjalliset. Tämän jälkeen tukipohjalliset valmistetaan Ranskassa Sidaksen tehtaalla, josta ne saapuvat n.1-2 viikon jälkeen Suomeen.
Tukipohjalliset sovitetaan uudella käynnillä asiakkaan haluamiin jalkineisiin ja tarvittaessa vielä tehdään pienet viimeistelyt pohjallisille, ja asiakas saa pohjalliset mukaan käyttöönsä.
Yhteenvetoa
Jalan, kantapään ja jalkaterän erilaisissa kivuissa yksilöllisiä jalan tukipohjallisia suositellaan osaksi hoitoa. Jalkaterä voi olla liian liikkuva tai jäykistynyt, jolloin tuenta voi auttaa erilaisissa jalan kivuissa muokkaamaan jalan kuormitusta. Tukipohjalliset eivät ole ainoa hoito jalan kivuissa eivätkä sulje pois harjoittelua. KiHy:llä Sidas-tukipohjalliset suunnitellaan yksilöllisesti ja valmistetaan asiakkaan jalan muottien ja tarpeiden mukaan.
18.4.2024 ft Anne Leikas
LÄHTEET:
Besse, J-L. 2017. Metatarsalgia. Orthopaedics & Traumatology; Surgery & Research, vol 103 (1), S29-S39.
Choo, Y.J., Park, C.H. & Chang M.C. 2020. Rearfoot disorders and conservative treatment: a narrative review. Annals of Palliative Medicine, 9(5), 3546-3552.
Diabeetikon jalkaongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Diabetes Käypä hoito -neuvottelukunnan nimeämä työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 19.4.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Haapasalo, H. & Hyvärinen, E. 2021a. Nilkan alueen vammat. Teoksessa Pasanen, K., Haapasalo, H., Halen, P. & Parkkari. 2021. Urheiluvammojen ehkäisy, hoito ja kuntoutus. VK-Kustannus Oy, Livonia Print 2021, 594.
Haapasalo, H. & Hyvärinen, E. 2021b. Jalkaterän vammat. Teoksessa Pasanen, K., Haapasalo, H., Halen, P. & Parkkari. 2021. Urheiluvammojen ehkäisy, hoito ja kuntoutus. VK-Kustannus Oy, Livonia Print 2021, 624.
Landorf, K.B., Ackland, C.A., Bonanno, D.R., Menz, H.B. & Forghany, S. 2020. Effects of metatarsal domes on plantar pressures in older people with a history of forefoot pain. Journal of Foot and Ankle Research, 13:18. Saatavilla: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1186/s13047-020-00388-x
Ulaksa M. 2012a. Tukipohjalliset polven sisäsivun nivelrikossa. Näytönastekatsaus. Julkaistu 06.09.2012. Viitattu 19.4.2024. Saatavilla www-lähteenä: https://www.kaypahoito.fi/nak07842
Ulaksa M. 2012b. Tukipohjalliset polven ulkosivun nivelrikossa. Näytönastekatsaus. Julkaistu 06.09.2012. Viitattu 19.4.2024. Saatavilla www-lähteenä: https://www.kaypahoito.fi/nak07840
Zafar, A.Q., Zamani, R. & Akrami, M. 2020.The effectiveness of foot orthoses in the treatment of medial knee osteoarthritis: A systematic review. Gait Posture, 76, 238-251.
