Jalkakäytävät alkavat jo sulaa, ja into juoksulenkille lähtöön kasvaa. Juoksemisessa lantionpohjaan kohdistuu tärähdystyyppisiä voimia, ja osalla naisista juokseminen saa aikaan virtsankarkailua. Synnytyksen jälkeen lantionpohjan kannalta maltti on usein valttia ennen tärähdystyyppiseen liikuntaan suuntaamista. Synnytyksen jälkeen kehoa kannattaa valmistaa vähitellen kohti juoksemista ja tärähdystyyppistä liikuntaa.
Tässä blogitekstin ensimmäisessä osassa kirjoitan lyhyesti lantionpohjan rakenteista, virtsankarkailun esiintymisestä ja määritelmästä sekä lantionpohjan yhteydestä vatsaontelon paineeseen. Blogin toinen osa käsittelee lantionpohjan harjoittelua sekä sisältää tutkimustietoa ja käytännön työstä saamaani kokemusta juoksusta ja synnytyksestä yhdistettynä lantionpohjaan.
Lantionpohjan rakenteet ja lihakset
Lantionpohjassa toimivat lihakset ja niitä ei usein tule ajatelleeksi, ennen kuin törmää ongelmiin niiden toiminnassa. Lantionpohjaa kuvataan monimutkaiseksi rakenteiden kokonaisuudeksi (Myers, 2013, 186). Lantionpohjan lihaksilla on tärkeä rooli tukea vatsaonteloa ja elimiä alhaalta sekä rooli pidätyskyvyssä sulkien lantionpohjan aukkoja (virtsaputkea, emätintä ja peräaukkoa) (Rzymski ym.2021). Lihasten lisäksi lantionpohjassa on ligamentteja eli kuin nivelsiteitä sekä faskiaa eli sidekudosrakenteita, jotka tukevat lantionpohjan rakenteita (Salvador 2019). (Lantionpohjan rakenteista löytyy hyviä kuvia Googlen kuvahaulla esim.sanoilla; pelvic floor muscles, pelvic floor ligaments.) Kalvorakenteiden kautta lantionpohjan lihaksista on yhteyksiä muualle kehoon; pakara- ja lähentäjälihaksiin, suoran vatsalihaksen selänpuoleiseen kalvorakenteeseen ja syvään vatsalihakseen sekä ristiselän alueen kalvorakenteeseen (thorakolumbaalinen faskia) (Myers, 2013, 186-187; Bordoni ym.2019).
Kun lantionpohja ei toimi
Lantionpohjan oireilu koskettaa monia ihmisiä. Virtsankarkailu heikentää elämän laatua, itsetuntoa ja mielialaa. Vaikutuksia on myös karkailusta kärsivän henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen elämään sekä työelämään. (Radzimińska ym.2018.) Lantionpohjan oireilu voi olla esimerkiksi virtsankarkailua, kipua lantionpohjassa tai lantion alueella, painetta lantionpohjassa, ulosteenkarkailua. Tässä tekstissä keskityn virtsankarkailuun, joka on yleinen vaiva naisilla. Virtsankarkailu määritellään jo pienten virtsamäärien karkailuksi (esim.tippoja).
Virtsankarkailusta kärsii 40-60-vuotiaista naisista n.20% ja yli 70-vuotiaista jopa puolet (Tiitinen 2022). Elämänkaareen liittyviä riskitekijöitä ovat raskaus, vaihdevuodet ja ikääntyminen (Heiskanen ym.2020, 140-141). Raskauden ja synnytyksen on havaittu lisäävän virtsankarkailua (Virtsankarkailu 2017).
Virtsankarkailu ei ole ainoastaan synnyttäneiden naisten vaiva. Eri lajien urheilijoilla on myös havaittu virtsankarkailua. Virtsankarkailusta kärsivät 56% voimistelijat, 43% balettitanssijat, 40% aerobicia harrastavat, 31% sulkapalloilijat, 30% lentopalloilijat ja 25% yleisurheilijat. Näistä virtsankarkailua oli kokenut lajissaan muutamia kertoja 44%, silloin tällöin 46% ja säännöllisesti 10%! (Thyssen ym.2002.) Nämä prosenttimäärät yllättävät aina, kun niihin törmää. Vaiva on yleinen, vaikka usein vaiettu.
Virtsanpidätyskyvyn määritelmä
Virtsanpidätyskyky voidaan määritellä seuraavasti. Pidätyskyky on tasapainoa virtsarakon sisäisen paineen ja virtsaputken paineen välillä. Virtsarakon sisäiseen paineeseen vaikuttaa vatsaontelon sisäinen paine ja virtsaputken painetta kontrolloivat sulkijalihakset (sfinkterilihakset) ja peräaukon kohottajalihas (m.levator ani). Kun vatsaontelon sisäinen paine nousee, virtsaputkea sulkevat lihakset supistuvat sulkemaan virtsaputkia samanaikaisesti, kun sacrouterin ligamentti (ristiluun ja kohdun välinen ligamentti eli ligamentti on napakka rakenne ja “vähän kuin nivelside”) kiristyy ja vetää selän suuntaan. Lantionpohjan virtsaputkea sulkevien voimien tulee olla isompia kuin virtsarakkoon kohdistuvan paineen pystyäkseen pitämään virtsan virtsarakossa eli ettei virtsaa pääse karkaamaan. (Rzymski ym.2021). Lihasten lisäksi passiiviset rakenteet nähdään siis myös tärkeänä pidätyskyvylle, kuten esim.yskiessä (Petros ym.2022).
Keskivartalon paineen hallinta ja hengitys
Lantionpohjalla on yhteyttä hengitykseen. Vatsaonteloa on kuvattu eri tavoin, mutta sitä ympäröi vatsalihakset edessä ja sivuilla, selkälihakset (paraspinaalilihakset) selän puolella, pallea ylhäällä ja lantionpohjan lihakset alhaalla. Kun sisäänhengitetään lantionpohja rentoutuu ja auttaa palleaa liikkumaan alaspäin sallien keuhkoihin sisäänvirtaavan ilman kasvavan. Jos lantionpohjaa supistetaan sisäänhengitettäessä, tämä vähentää pallean liikettä alaspäin. Lantionpohjan lihakset myös aktivoituvat yhdessä vatsalihasten kanssa uloshengityksessä tai yskiessä ja auttavat pallean liikettä ylöspäin lisäten vatsaontelon painetta. Cresswell ym. selvittivät, että pallean liikkuessa alaspäin ja lisäten vatsaontelon painetta samalla kun vatsalihakset myös supistuvat voimakkaasti, niin lisääntynyt vatsaontelon paine saa myös lantionpohjan aktivoitumaan. (Park ym.2015.) Krooninen yskä ja virtsankarkailu on yhdistetty toisiinsa ja jopa 50% kroonisesta yskästä kärsivillä on yhden tutkimuksen mukaan myös virtsankarkailua (Yang ym. 2022). Laulajat tuntevat tämän hyvin, sillä sisäänhengittäessä lantionpohja tulee olla rento ja tuki lantionpohjaan tulee tuotettaessa ääntä.
Summa summarum
Yhteenvetona voi sanoa, että virtsankarkailu on yleistä naisilla. Lantionpohjan lihakset toimivat tukien lantionpohjaa, mutta lantionpohjassa on myös tukea antavia kalvorakenteita ja ligamenttirakenteita. Lantionpohjan tulee reagoida paineeseen ja lantionpohja toimii yhdessä vatsalihasten ja pallean kanssa. Kalvorakenteiden kautta lantionpohjaan on yhteyksiä muualta kehosta eli lantionpohja ei ole irrallinen muusta kehosta.
LitM, ft Anne Leikas
Lähteet:
Bordoni B, Sugumar K, Leslie SW. 2019. Anatomy, Abdomen and Pelvis, Pelvic Floor. StatPearls. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing. Viitattu lähteessä; Rzymski, P., Burzyński, B., Knapik, M., Kociszewski, J. & Wilczak, M. 2021. How to balance the treatment of stress urinary incontinence among female athletes? Arch Med Sci 2021; 17 (2): 314–322.
Cresswell, A.G., Grundström, H. & Thorstensson, A. 1992. Observations on intraabdominal pressure and patterns of abdominal intra-muscular activity in man. Acta Physiol Scand, 144, 409–418. Viitattu lähteessä: Park, H. & Han, D. 2015. The effect of the correlation between the contraction of the pelvic floor muscles and diaphragmatic motion during breathing. Journal of Physical Therapy Science, 27(7), 2113–2115.
Heiskanen, J., Jernfors, V., Parantainen, A., Camut, M., Isotalo, A., Luomala, T., Sinisalo, M., Törnävä, M. & Palomäki, K. 2020. Lantionpohjan fysioteapia. VK-Kustannus Oy. Livonia Print 2020, 60-61, 63, 140-141.
Myers, T. 2013. Anatomy Trains. VK-Kustannus Oy. Saarijärven Offset Oy, 50-51, 186-187.
Park, H. & Han, D. 2015. The effect of the correlation between the contraction of the pelvic floor muscles and diaphragmatic motion during breathing. Journal of Physical Therapy Science, 27(7), 2113–2115.
Petros, P., Quaghebeur, J. & Wyndaele, J-J. 2022. An anatomical pathogenesis of lower urinary tract definitions from the 2002 ICS report symptoms, conditions, syndromes, urodynamics. Review. Neurourology and Urodynamics, Mar;41(3):740-755.
Radzimińska, A., Strączyńska, A., Weber-Rajek, M., Styczyńska, H., Strojek, K. & Piekorz, Z. 2018. The impact of pelvic floor muscle training on the quality of life of women with urinary incontinence: a systematic literature review. Clinical Interventions in Aging 2018, 13, 957–965.
Rzymski, P., Burzyński, B., Knapik, M., Kociszewski, J. & Wilczak, M. 2021. How to balance the treatment of stress urinary incontinence among female athletes? Arch Med Sci 2021; 17 (2): 314–322.
Salvador, J,C., Mónica Portela Coutinho, M.P., Venâncio, J.M & Viamonte, B. 2019. Dynamic magnetic resonance imaging of the female pelvic floor—a pictorial review. Insights into Imaging 10, 4. Saatavilla: https://doi.org/10.1186/s13244-019-0687-9
Thyssen, H., Clevin, L., Olesen, S. & Lose, G. 2002. Urinary incontinence in elite female athletes and dancers. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfynct. 2002; 13(1), 15-17.
Tiitinen, A. 2022. Virtsankarkailu naisella. Saatavilla www-lähteenä: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00182
Virtsankarkailu (naiset). 2017. Käypä hoito -suositus. Julkaistu: 05.09.2017. Saatavilla www-lähteenä: https://www.kaypahoito.fi/hoi50050
Yang, C., Feng, Z., Chen, Z., Xu, D., Li, Y., Lai, K. & Yi, F. 2022. The risk factors for urinary incontinence in female adults with chronic cough. BMC Pulmonary Medicine 22, artikkelinumero 276.
